Suomen hallituksen säästötoimet ovat ajaneet Espanjassa asuvan Maarit Nenosen, 51, äärimmäiseen ratkaisuun.
Nenonen kertoo aloittaneensa nälkälakon viime torstaina, 12. joulukuuta.
– Haluan saada mielipiteeni julki Suomen uuden EU- ja ETA-maihin kohdistuvasta mahdollisen lakiuudistuksesta koskien eläkkeiden maksua, Maarit perustelee.
Kuten Fuengirola.fi on moneen otteeseen uutisoinut, Suomen hallitus on muuttamassa kansaneläkelakia. Muutoksella tavoitellaan noin 38 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Leikkaus tarkoittaisi, että kansaneläkkeitä ei jatkossa maksettaisi EU-maissa, ETA-maissa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa asuville suomalaisille.
Lakimuutoksen on tarkoitus astua voimaan 1. tammikuuta 2025. Kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille päättyisi 1. helmikuuta 2025.
Kansaneläke turvaa perustoimeentulon, jos työeläke on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Eläketurvakeskuksen mukaan noin 26.000 ulkomailla asuvaa suomalaista sai kansaneläkettä vuonna 2023. Espanjassa heitä asuu 560.
Muutos ei koskisi leskeneläkettä, lapseneläkettä, koululaiseläkettä, lapsikorotusta eikä rintamalisää. Muutos ei vaikuttaisi myöskään työeläkkeiden maksamiseen ulkomaille.
Lue myös: Eläkeleikkaus hautasi Caritan, 73, Espanja-haaveen: ”Minua on kehotettu myymään itseäni”
Lauha Espanjan ilmasto on auttanut monisairasta Maaritia
Maarit Nenonen asuu Murciassa, kaakkois-Espanjassa. Suurin piirtein Helsingin kokoinen sisämaakaupunki on myös Murcian itsehallintoalueen pääkaupunki. Suomalaisten tuttu Alicante ja Torrevieja sijaitsevat Murciasta noin tunnin ajomatkan päässä.
Hän kertoo Fuengirola.fi:lle asuneensa Espanjassa vuodesta 2019. Ennen Murciaa hän ehti asua Torreviejassa sekä Cartagenan seudulla.
– Itse lähdin Espanjaan sairauteni vuoksi, olen 100% monisairas pyörätuolia kaikkeen liikkumiseen käyttävä invalidi, Maarit kuvailee.
Suomalaisnainen sanoo sairastavansa muun muassa ultraharvinaista lihassairautta.
– Tasaisempi, lauhempi ilmasto sekä aurinko ovat auttaneet minua, vaikka fyysistä voimaa en vieläkään omaa ja hermokipu kramppeineen on päivittäistä, ja sairaus etenee.
Maarit sanoo kuitenkin pärjänneensä Kansaneläkelaitoksen minimitason työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän saa sitä 700 euroa kuukaudessa sekä vielä vajaan parinsadan euron hoitotuen. 900 euron kuukausituloilla hän on pystynyt elämään Espanjassa.
Suomen hallituksen eläkeleikkaus suistaa Nenosen elämän raiteiltaan.
Kun hän sai marraskuussa viestin Kelalta, maailma musteni: Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos laki tulee voimaan hallituksen esityksen mukaisesti, vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeesi (mukaan lukien kuntoutustuki) maksaminen päättyy 31.1.2025.
– Tämä stressi on tuhonnut jokaisen suunnitelmani enkä tiedä mitä pystyn tekemään, jos lakiuudistus tulee voimaan. Se olisi viimeinen naula arkkuuni.
”Moni vammainen elää täällä parempaa elämää”
Siksi Maarit haluaa osoittaa mieltään nälkölakolla. Hän siteeraa sen kuvausta: Syömälakko eli nälkälakko on väkivallaton vastarinta- ja painostuskeino. Lakkolainen paastoaa eli lopettaa kaiken kiinteän ruoan syömisen, mutta juo yleensä vettä tai muita nesteitä.
Maaritin mielestä mahdollisesti voimaantuleva laki ei anna Euroopan Unionin periaatteille eikä lainsäädännölle oikeutta samalla ihmisoikeudet unohtaen.
– Tämä koskettaa lukuisia samankaltaisessa elämäntilanteessa Suomesta poismuuttaneita, joiden eläkkeen jatko on nyt epävarma 1.1.2025 alkaen, Maarit muistuttaa.
– Moni vammainen elää lempeämmässä ilmastossa parempaa elämää unohtamatta edullisempaa elämää verrattuna Suomen hintatasoon verrattuna eläkkeiden määrään, mikä maksetaan esimerkiksi minulle, elän yksinomaan Kelan minimieläkkeellä, koska sairastuin ennen kuin työeläkettä ehti kertyä.
– Odotan, että lakipäätös on Suomen kansalaisia kunnioittava ja ihmisten vapaa liikkuvuus ja muut Euroopan Unionin jäsenmaan vastuut sen asukkaiden hyvinvoinnista sekä oikeuksista otetaan huomioon asioiden vaatimalla vakavuudella.
Lue myös: Pääkirjoitus: ”Miksi Suomen valtio haluaa näin toimia?”
”Kehoni heikkenee”
Maarit sanoo, että nälkälakko tuntuu jo hänen voimissaan.
– Olen juonut vettä ja teetä ja joka päivä purkin mehua, hän kuvailee.
– Tunnen, että kehoni heikkenee. Paikat vapisevat. En tiedä, kauanko pystyn tätä jatkamaan.
Nenonen kuitenkin sanoo, että haluaisi jatkaa syömälakkoaan niin kauan kunnes lakiehdotus kaatuu.
– Tai edes muuttuisi niin, että kaltaiseni suomalaiset, jotka terveydentilansa takia ovat hakeutuneet erilaiseen ilmastoon, voisivat saada kansaneläkettä edelleen. Haluan, että Suomen valtio ottaa huomioon vanhukset ja vammaiset.
– Minulla ei ole varaa lentolippuun eikä mitään paikkaa Suomessa, mihin mennä. En minä vanhainkotiin muuta. Olen itsenäinen ihminen vielä. Suomessa minulla oli henkilökohtainen avustaja koko ajan, täällä Espanjassa ei ole.
Tsemppiä! En ymmärrä mitä Suomi hyötyy siitä että eläkeläiset patistetaan takaisin Suomeen, jos tässä on joku talousperuste. Ja ellei ole niin mikä? Kiusanteko? Jo nyt Suomessa on terveydenhoito kriisissä mutta oletettavasti eläkeläiset tarvitsevat samoja hupenevia resursseja. Toivon että se lällätys maailman parhaasta terveydenhoidosta lopetetaan ja muu itselle valehtelu. Älyllistä epärehellisyyttä on muutakin onnellisuuksista ym alkaen. Pisa-tutkimusta ei sentään väärennetty. Mutta Maaritin asia fuengirolan sivulla ehkä tavoittaa huonosti tulosta ja näin ollen turhaa nääntymistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, eduskunnan oikeusasiamies, adressi ja vetoomus omalle kansanedustajalle (!) tai kerrassaan haaste Suomen valtiota vastaan voisi olla tapoja joilla asioita ajetaan kun Karpo lienee eläkkeellä. Hänkin.
Kansaneläkehän on sosiaalitukea. Eikö pystyvästi Espanjassa asuvan kuulu saada sosiaalituki Espanjalta? Minkä tasoinen se on? Espanja kuitenkin EU-maa eikä mikään kehitysmaa.
Olisi mukava lukea aiheesta juttu.
On aika kohtuutonta vaatia vanhemmilta ihmisiltä sellaista kielitaitoa ja perehtyneisyyttä, joka eri EU-maissa tarvitaan asuinmaan paikallisen tuen hakemiseen. Kuka tuntee Espanjan tuet niin hyvin että tietää mitä hakea? Ja kuka osaa virallisen kapulakielen että osaa anomuksen kirjoittaa? Ja kuka osaa sanoa, mikä on se oikea anomuslomake vai tehdäänkö anomus vapaamuotoisesti.
Olisiko ollut helpompaa sopia asuinmaiden kanssa sopimus paikallisesta maksamisesta ja anomisesta Kelan kautta sellaisella lomakkeella, joka täytetään Suomeen. Kela toimittaisi viranomaisasiana asuinmaahan ja paikallinen (pienempi) tuki maksettaisiin paikallisesti kansaneläkkeen perusosan sijaan.
Monet työhön liittyvät lomakkeet kulkevat yli rajojen, ei tässä pyörää uudestaan olla keksimässä.
Tällä logiikalla myös työeläkkeiden maksu katkaistaan sitten kun itsemaksettu osuus loppuu koska ne ovat siltä osin myös sosiaaliturvaa. Ero on että sitä maksetaan työeläkeyhtiöiden kautta ts muiden selkänahasta siltikin. Vs. verorahoitteinen kanssneläke.
Osa saa kansaneläkettä ja työeläkettä joten heillä on myös työhistoriaa vaikka olisi esim ollut pienipalkkaisemmalla alalla. Heitä tässä monia rangaistaan tästä maksamalla alle perustoimeentulo ulkomaille.
En ymmärrä tätä vihaa minimieläkettä saavia kohtaan jotka saavat vielä enemmän Suomessa rahaa. Helposti tulee tuplat jo keskiverto kansaneläkkeeseen verrattuna jos nostaa asumistukia mitä ulkomailla ei saa. No, tervetuloa tämän jutun nainenkin elämään elämänlaadulta huononpaa elämää kipujen kanssa Suomeen. Ja tarvitaan sitten se henkilökohtainen avustajakin…
Kannatan tätä naista toimenpiteineen mutta toivon että hän ei vedä itseään huonoon jamaan nälkälakolla.
Mastit on huomattu myös ruotsalaisessa mediassa ;
” Enligt tidningen La Opinión de Málaga bor kvinnan, som är i tjugoårsåldern, i ett grönområde nära avenyn La Palmilla, nära fotbollsstadion La Rosaleda, och förväntas föda inom kort. Hon upptäcktes först boende i ett tält tillsammans med sin partner, en marockansk medborgare. Trots att Málaga kommun i samråd med det finska konsulatet ordnade en flygbiljett hem till Finland, vägrade kvinnan att återvända och bröt kontakten med sin familj.
Socialtjänsten uppges sedan dess övervaka kvinnan, som befaras lida av psykisk ohälsa och/eller missbruksproblem. ”