”Nuorten mielenterveyskriisit ovat lisääntyneet”. Kyllä, näin on.
”Suurin osa nuorista voi edelleen hyvin”. No, tilastojen valossa näin ei taida enää olla.
Kouluterveyskyselyssä (vuonna 2024) 70 prosenttia 15-16 vuotiaista tytöistä kertoi ahdistuneisuudesta ja jostakin muusta mielenterveyden oireesta. Poikien kohdalla kouluun liittyvät uupumusoireet, keskittymisvaikeudet ja mielialaongelmat lisääntyivät koronavuosien jälkeen, eivätkä ole vähentyneet.
Nuorten kohdalla hyvällä mielenterveydellä tarkoitetaan samanlaista kokonaisvaltaista hyvinvointia kuin lasten ja aikuistenkin kohdalla. Riittävä toimeentulo, turvallinen toimintaympäristö ja omassa yhteisössään arvostetuksi ja kuulluksi tuleminen itselle tärkeissä asioissa.
Nuorilta odotetaan paljon. On kouluttauduttava, on saatava työpaikka, on lisäännyttävä ja on mahdollistettava huoltosuhde, jotta edellinen sukupolvi voi eläköityä ja tulla hoidetuksi ikäännyttyään. Maailma on vaan tällä hetkellä melkoisen epävarma paikka ilmastonmuutoksen, ekologisten katastrofien, sotien ja tautien keskellä. Epävarmuutta lisää 24/7 päälle vyöryvä some, oikea tieto ja väärä tieto, vaikuttaminen ja trollaus.
Edellä mainitut asiat monen muun yksilön kannalta haasteellisen asian kanssa heikentävät nuorten psykologisten, emotionaalisten tai sosiaalisten perustarpeiden täyttymistä. Vihapuhe, köyhyys, syrjintä, kiusaaminen ja rasismi ovat yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita nuoret kohtaavat siinä missä aikuisetkin.
Nuoret tuovat itse esille mielenterveyden haasteitaan, jakavat tuntojaan sosiaalisessa mediassa, ottavat kantaa mielen hyvinvointiin liittyviin asioihin ja käyttävät mielenterveyteen liittyvää sanastoa ja diagnooseja yhä arkipäiväisemmin. Nuoret siis haluavat tuoda esille huolta siitä, että eivät voi hyvin. Viesteissä voidaan kuulla, että he vaativat aikuisilta, yhteiskunnalta ja yhteisöiltä oikeuksiaan tulla kuulluksi sellaisina, joina kokevat olevansa, ei sellaisina, joina heidän odotetaan olevan. Tältä pohjalta esimerkiksi somekieltoa nuorille tulisi tarkastella enemmän vuoropuheluna myös nuorten kanssa.
Keskusteluyhteys turvallisiin aikuisiin, myös omiin vanhempiin, on edelleen se mielenterveyden kannalta tärkein suojatekijä lapselle ja nuorelle. Se keskusteluyhteys tulisi näkyä myös yhteiskunnan tasolla.
Ja jos somea mietitään mielenterveyttä joko uhkaavana tai vahvistavana tekijä, tulisi mielenterveystaitojen vahvistaminen jossakin muodossa tärkeäksi opeteltavaksi asiaksi somenlukutaitojen lisäksi. Myös aikuisille.
Kirjoittaja on Aurinkorannikolla satunnaisesti vieraileva psykoterapeutti, työnohjaaja ja luontojoogaohjaaja Erja Vanhala (Tmi Mielivaellus).
Loading ...
