Henkilökuvat

Elämyksiä läpi elämän

Roy Roos viihtyy parhaiten lämpimässä ilmastossa meren äärellä. Pelkkä meren tuoksu vie hänet helposti kaukaisiin, eksoottisiin maihin ja lapsuuden merimieselämän muistoihin. Kuva: Sonja Riihikangas)

Andalucian Elämysretkiä vetävä Roy Roos on seikkaillut koko ikänsä. Lapsuutensa hän vietti rahtilaivoilla merimiesperheensä kanssa seilaten maailman meriä.

Andalucian Elämysretkiä vetävä Roy Roos on seikkaillut koko ikänsä. Lapsuutensa hän vietti rahtilaivoilla merimiesperheensä kanssa seilaten maailman meriä.

Andalucian Elämysretkien takana on kiinnostava mies, jonka elämä on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita. Roy Roos on vetänyt retkiä Aurinkorannikolla jo viisi vuotta.

Erilaisia retkiä, matkoja ja seikkailuja on kuitenkin koko hänen elämänsä täynnä. Roy on kokenut aina olevansa tietynlainen tutkimusmatkailija, joka haluaa etsiä, löytää ja yllättyä.

Roy ei ole oikein koskaan kokenut kuuluvansa Suomeen, sillä lähti maasta ensimmäisen kerran jo lapsena pois.

Hän ei ollut edes vuoden ikäinen, kun jo kuljeskeli Copacabanan rantaa Brasilian Rio de Janeirossa.

Royn vanhemmat olivat merimiehiä, jotka työskentelivät rahtilaivoilla. Merimieselämä tuli Royllekin tutuksi jo sangen nuorena, kun hän seilasi vanhempiensa kanssa pitkin maailman meriä.

Elämyksiä merellä

Jo lapsena Roy Roos pääsi kokemaan eksoottisia paikkoja, jotka olivat kaukana turistikohteista. Lapsuuden ja nuoruuden merimieselämä jätti häneen jälkensä, vapauden ja seikkailun kaipuun.

– Muistan, miten kerran rahtialuksella Atlanttia ylittäessämme seisoin veneen keulassa ja söin jäätelöä samalla, kun katselin delfiinien uivan ja hyppivän aivan vieressäni.

Roy muistaa, että rahtilaiva oli 73-metrinen, elintarvikekuljetuksiin varustettu jäähdytysalus. Mukana olivat Royn isä ja äiti, sisarukset sekä muuta miehistöä.

Matkat olivat pitkiä linjoja, joiden alussa tai lopussa tutuksi tulivat monet Etelä-, Pohjois- ja Väli-Amerikan maat kuin myös Algeria, Marokko, Gambia ja Länsi-Afrikka.

– Faija osti keikkaa minne tahansa. Atlantin väliä seilasimme vanhalla, hitaalla aluksella. Valtameren ylitys kesti useita viikkoja, joiden aikana ei nähnyt muuta kuin merta.

Aina kaikkien pää ei meinannut kestää pitkiä merimatkoja.

– Kerrankin laivassa oli yksi kokki, joka hyppäsi laivasta mereen haiden sekaan. Merimiehet vetivät luotsitikkaat ulos ja pelastivat hänet samalla, kun itse söin keksiä laivan kannella.

Roy myös muistelee, miten päiväntasaajaa ylittäessä merimiehet saivat päiväntasaajan merimieskasteen, jossa heidän päänsä ajettiin kaljuiksi, maalattiin väreillä ja sitten ryypättiin.

– Konehuoneeseen oli pikkupoikana aivan huikeaa päästä, kun siellä oli kauhea mölinä. Sinne mentiin öljyisiä rappusia pitkin monta kerrosta. Myös ylhäällä komentosillalla oleminen oli lempipuuhaani, kun sain katsella tutkasta, mitä laivoja lähistöllä liikkui.

Myrskyiltäkään Roy Roos ei maailman meriä seilatessaan välttynyt.

– Hurjat tyrskyt menivät laivan yli ja löivät jopa sisätilan läpi, kun olin hytissä piilossa.

Rauha Espanjasta

Merimieselämä on jättänyt pysyvät jäljet Royn elämään. Ikuisesti hän muistaa meren tuoksun, erilaiset satamat ympäri maailmaa, ihmiset ja lämpimän ilmaston.

– Olen käynyt varmaan ainakin 50 eri maassa elämäni aikana, mutta lapsena en koskaan ajatellut, missä maassa olin. Se ei ollut lapsena niin tärkeää. Tärkeintä oli päästä ylipäänsä maihin.

Roylle myös kaikki ihmiset olivat aina ihmisiä. Hän tottui eri ihonväreihin ja kulttuureihin jo niin pienestä pitäen, ettei koskaan alkanut laittaa ihmisiä eri lokeroihin.

– Kerran siskon kanssa eräässä satamassa kurkimme laivasta rantaan, jossa lapsilla näytti olevan köyhät olot. Minun kävi heitä sääliksi ja viitoimme heidät laivaan leikkimään. Siihen aikaan kontrolli ei ollut niin tarkkaa tai sitä ei ollut ollenkaan, joten kutsuin usein muita lapsia koolle.

Isänsä Roy näki viimeisen kerran ollessaan 18-vuotias.

– Isä jäi kerran Afrikkaan ja jäi sille tielleen. Joskus 90-luvulla kuulin hänen menehtyneen malariaan. Äitini muutti takaisin Suomeen, mutta itse en sinne koskaan oikein kunnolla sopeutunut.

Espanjasta Roy kokee vihdoin löytäneensä rauhan, vaikka aika ajoin kaipuu maailmalle iskee edelleen. Espanjassa ilmasto on miellyttävä, ja Fuengirolassa kaikki on iskuetäisyydellä.

– Työni pitää minut vahvasti täällä. Vaikka olen asunut myös muualla Espanjassa, täällä voin olla ja tarjota enemmän. Muualla olen aina hieman ulkopuolinen, pohtii Roy Roos.

Andalucian Elämysretket on hänelle työ, mutta myös elämäntapa. Seikkailu on hänellä verissä, ja retkille osallistujat haluavat usein kuulla elämysyrittäjän jännittäviä tarinoita.

– Haluan tarinoillani myös rohkaista ihmisiä etsimään, kokemaan ja löytämään uusia seikkailuja.

KUKA?

  • Roy Roos (46)
  • Asuu Fuengirolan Los Pacosissa
  • Andalucian Elämysretkien vetäjä ja valokuvaaja
  • Harrastaa maastopyöräilyä, patikointia, matkailua, musiikkia ja monipuolista liikuntaa

Sonja Riihikangas

Kolumnit

Pääkirjoitus

Kännissä rattiin

Tällä viikolla julkistettiin tutkimus, jonka mukaan suomalaiset suhtautuvat rattijuopumukseen muihin eurooppalaisiin...
Marjatta Jabe

Muistoja menneestä

Stadilaiset viettivät 10-vuotisjuhliaan. Avajaisissa muistelin omaa nuoruuttani. Vapun jälkeisenä päivänä 1945...

Viikon kysymys

Kumpi kiinnostaa enemmän?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Varaa saunavuoro: (+34) 646 111 203