Vesiyhtiö Acosol on vihdoin saanut valmisteltua ja julkistettua tarjouskilpailun Aurinkorannikon toisen meriveden suolanpoistolaitoksen alustavasta hankesuunnitelmasta. Valmistelu kesti useita kuukausia, sillä jokainen yksityiskohta haluttiin viimeistellä huolellisesti, jotta myöhemmiltä viivästyksiltä vältyttäisiin.
Tarjouskilpailun arvo on lähes miljoona euroa. Siihen sisältyy tulevan laitoksen suunnitelmien laatiminen, mukaan lukien kapasiteettiarviot, sekä kaikkien monimutkaisten ympäristö- ja teknisten menettelyjen hoitaminen.
Valmistelutöiden aikatauluksi on arvioitu 24 kuukautta. Niiden puitteissa on tarkoitus määrittää myös tulevan laitoksen tarkka sijainti, joka vielä toistaiseksi on päättämättä.
Aiemmin keskushallinnon edistämä, mutta sittemmin kariutunut suolanpoistolaitos oli tarkoitus rakentaa Mijasiin. Acosol ei sulje tätä vaihtoehtoa pois, mutta on avoin myös muille mahdollisille sijainneille, kuten Torremolinosille ja Benalmádenalle. Tarkka sijoituspaikka ratkaistaan nyt tarjouskilpailuun laitetun suunnittelun aikana.
Ratkaistavana on monta ongelmaa
Aurinkorannikon vesitilanne ja sen ylläpito ovat monen hankaloittavan asian edessä. Ensinnäkin, alueella on rajallisesti varastointikapasiteettia, eli vesialtaita. Toiseksi, pintavesitilanne on epäsäännöllinen, sateita tulee miten sattuu. Kolmanneksi, nykyisellään pohjavesivaroja joudutaan liikakäyttämään.
Kun tähän vielä lisätään se, että turistien kansoittamalla alueella myös kulutus vaihtelee voimakkaasti, mutta on kaiken kaikkiaan kovassa kasvussa, on selvää että toimia tarvitaan ja ripeästi.
– Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että järjestelmään on tarpeen lisätä uusi vakaa, kestävä ja laajennettavissa oleva vedenlähde, joka vähentää painetta pohjavesivarannoille ja vahvistaa läntisen Aurinkorannikon vesihuollon kestävyyttä, todetaankin myös hankkeen teknisissä erittelyissä.
Nyt kilpailutettava sopimus kattaa kaiken dokumentaation, joka tarvitaan itse rakennusurakan tarjouskilpailun järjestämiseksi. Siihen sisältyvät ympäristö-, alue- ja kaavoituslupien valmistelu, käsittely ja hankkiminen, tarvittavien maa-alueiden rajaus, tekninen dokumentaatio mahdollisia pakkolunastuksia varten sekä vastaukset eri tahojen mahdollisiin valituksiin.
Lisäksi alustavaan hankesuunnitelmaan sisällytetään toimivaltaisten viranomaisten edellyttämät muutokset.
Valmisteluihin on varattu kaksi vuotta
Suunnitteluvaiheen kenttätyö on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on tarveselvitys, jonka arvioitu kesto on kolme kuukautta. Toisessa vaiheessa tutkitaan ja eritellään eri ratkaisuvaihtoehtoja. Tähän on varattu yhdeksän kuukautta. Kolmannessa vaiheessa laaditaan varsinainen alustava hankesuunnitelma. Tämä on kestoltaan pisin vaihe, siihen on varattu noin vuosi.
Tämänkaltaisen laitoksen suunnittelu on monitahoinen prosessi, jossa on huomioitava lukuisia muuttujia: energiankulutus, putkistot, melu, vaikutukset meriympäristöön, kapasiteetit sekä kannattavuuslaskelmat.
Laitoksesta suunnitellaan laajennettavaa
Yksi hankkeen keskeisiä osa-alueita on selvittää Aurinkorannikon ylikulutettujen pohjavesiesiintymien tilanne. Tämä selvitys toimii perusteluna lisävedentarpeelle.
Suolanpoistolaitos suunnitellaan laajennettavaksi. Ensimmäisessä vaiheessa sen on tarkoitus omalta osaltaan kattaa alueen arvioitu vedenkulutus vuoteen 2039 saakka. Alkuperäinen kapasiteetti on tässä vaiheessa arvioitu noin 10–12 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämä kapasiteetti voitaisiin myöhemmin kaksinkertaistaa lisämoduulilla. Tällöin uusi laitos vastaisi kapasiteetiltaan äskettäin uudistettua Marbellan suolanpoistolaitosta, joka nykyisellään tuottaa 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen modernisointiin Andalusian aluehallinto ja Acosol investoivat juuri yli seitsemän miljoonaa euroa.
Nyt julkistettu tarjouskilpailu on avoinna 16. tammikuuta asti.
Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Nykyisellään Aurinkorannikon pääasiallinen käyttövedenlähde on La Concepción -tekojärvi Marbellan luoteispuolella. Vaikka se ei ole kooltaan alueen suurin allas, sen läpi kulkee vuosittain noin 63 miljoonaa kuutiometriä käyttövettä. Toiseksi merkittävin vedenlähde on Marbellan suolanpoistolaitos. Kolmannen vedensaantikanavan muodostavat Fuengirolan ja Guadalmansan kaivot, jotka kattavat noin 10 prosenttia alueen kulutuksesta. Lisäksi käytössä ovat kuntien omat vesivarat, kuten kaivot ja lähteet.
Myös jätevedenpuhdistamoiden kolmannen vaiheen käsittelyjärjestelmät tuottavat uudelleenkäytettävää vettä. Se ei ole juomakelpoista, mutta vähentää painetta talousveden varannoille, koska sitä voidaan käyttää esimerkiksi katujen pesemiseen ynnä muuhun, johon muutoin jouduttaisiin käyttämään talousvettä. Tällaisen veden vuosituotanto on noin 47 miljoonaa kuutiometriä, mutta nykyisellään tästä hyödynnetään vain 7–10 miljoonaa kuutiometriä.
Pidemmän aikavälin ratkaisuja Aurinkorannikon vesitilanteeseen voivat olla mm. Gibralmedinan tekojärvihanke Cádizin ja Málagan välillä. Sen arvioidaan tuottavan noin 15 miljoonaa kuutiometriä käyttökelpoista vettä vuodessa. Tuo hanke on kuitenkin massiivinen ja kallis, yli 700 miljoonan euron investointi, ja sen toteutumisella on vielä monta mutkaa edessään.
Toinen keskeinen tulevaisuuden ratkaisu on niin sanottu “veden moottoritie”, jonka rakennustyöt ovat juuri käynnistyneet. Sen tarkoituksena on parantaa vedenjakeluyhteyksiä Málagan kaupunkiin. Järjestelmä mahdollistaa jopa 500 litran sekuntivirtauksen kumpaankin suuntaan uudistetun Rojasin pumppaamon kautta.









