Amin Asikainen puhuu rankasta nuoruudestaan: ”Kiusaamisesta jäi trauma”

Amin Asikainen ja Mikko Kartano piipahtivat Aurinkorannikon suomalaisen radiokanavan Fuge FM:n studiolla kertomassa kuulumisiaan.

6 min lukuaika
Lomailun ohessa Amin Asikainen ja Mikko Kartano haluavat tuoda kiusaamisen vastaista sanomaa myös Aurinkorannikolle.

Amin Asikainen, 50, ja hänen pitkäaikainen ystävänsä viihdetaiteilija Mikko Kartano, 50, kävivät Aurinkorannikolla ottamassa varaslähtöä kesäkeleihin. Reissu ei ollut kuitenkaan pelkkää lomailua, sillä herrat saivat visiittiin mahtumaan myös työtä.

Asikainen valmentaa parhaillaan mediapersoona Aleksi Valavuorta, jolla on edessään kesäkuussa kehään astuminen entistä alppihiihtäjää Kalle Palanderia vastaan.

– Kolmisen kuukautta ollaan tehty yhdessä töitä. Kunto on Aleksilla noussut ja lyönnit lähtee paremmin, Amin kuvailee asiakkaansa kehitystä.

Valmennus on vaatinut myös matkustamista, sillä Valavuori viettää suuren osan ajastaan Aurinkorannikolla.

- Mainos -

– Mun on pitänyt rantautua tänne, että ollaan saatu treenattua enemmän ja monipuolisemmin.

Vaikka kyseessä on viihteellinen ottelu, harjoittelu ei ole pelkkää hupia. Kartano, joka on seurannut valmistautumista läheltä, kuvailee tunnelmaa ytimekkäästi:

– Kyllä ”Vala” on tosissaan, se on totuus.

Asikainen näkee kehitystä, mutta ei täysin ilman pilkettä silmäkulmassa.

– Henkinenkin puoli on kasvanut, vaikka en tiedä pystyykö se kasvamaan, hän nauraa.

– Tältä mieheltä ei itsevarmuutta puutu, hän jopa kyseenalaistaa minua.

- Mainos -

Mestarin paluu kiinnosti

Samalla kun puhe on nyrkkeilystä, nousee esiin myös tuore huippuottelu, jossa raskaan sarjan tähti Tyson Fury palasi eläkkeeltä takaisin narukehään ja voitti selkeästi venäläisen Arslanbek Makhmudovin. Asikainen seurasi ottelun tarkasti ja nostaa esiin britin poikkeuksellisen tyylin.

– Se on erikoinen kaveri. Sillä on vähän tuommoinen pikkumiehen tekniikka: hyvä silmä, rentous ja kyky lyödä välistä, Asikainen analysoi.

– Fysiikka ehkä hämää, mutta kyllä siellä on painoa iskuissa. Se kompensoi ulkoisesti heikompaa olemusta taidolla.

Amin itse odotti Furyn lyövän venäläisen kanveesiin ennen täyttä aikaa – löipä hän jopa vetoa sen puolesta – mutta lopulta ottelu kesti täydet 12 erää.

– Välillä näytti ihan hyvältä, mutta ehkä siinä sitten kumminkin oli semmosta puurtamista, ettei sitten kuitenkaan ihan lähtenyt, hän arvioi.

Show-illat saavat kehuja

Suomessa kamppailu-urheilu elää vahvaa nousukautta, ja ilmiö näkyy myös kehäiltojen määrässä. Erilaisia kamppailutapahtumia on useita, ja niissä nähdään ammattimiesten ohella myös erilaisia julkkisotteluita. Entinen Euroopan mestari Amin Asikainen katsoo kehitystä nykyisin hyväksyvämmin kuin aiemmin.

– Alkuun olin vähän vastaan, enkä oikein pitänyt minään näitä. Mutta loppupeleissä suomalaiset tykkäävät vastakkainasetteluista, Amin arvelee.

- Mainos -

Hän vertaa nykyilmiötä edesmenneen Toni Halmeen aikaan, jolloin näyttävät persoonat ja kovat puheet vetivät yleisöä katsomoihin.

– Osa tuli katsomaan, että Halme voittaa, mutta varmaan ainakin puolet tuli katsomaan että se häviää. Sillä saatiin kuitenkin hallit täyteen. Nyt on vähän sama juttu, Asikainen arvioi.

– Huippunyrkkeilijät saavat näiden kautta näkyvyyttä, pääsevät isoihin iltoihin ja palkkiot ovat kasvaneet. Striimit myyvät ja yleisöä tulee paikalle. Mun mielestä kaikki voittaa.

Koulukiusaamista kitkemässä

Kehästä puhe siirtyy vakavampaan aiheeseen. Asikainen ja viihdealan monitoimija Mikko Kartano tekevät yhdessä työtä koulukiusaamista vastaan Kiusaamisesta KIPU. -hankkeessa.

Hanke sai alkunsa sattumalta Lapissa kymmenen vuotta sitten.

– Olin keikalla siellä Levin suunnalla ja Amin oli vetämässä kuntonyrkkeilytreenejä, kun minulle tuli puhelinsoitto eräältä rouvalta, joka pyysi Aminin yhteystietoja, että hän menisi Kittilän kouluun puhumaan kiusaamisesta, kun siellä oli aika paha kiusaamistilanne, Kartano taustoittaa.

– Sanoin Aminille, että mennään sinne yhdessä. Mä haastattelen ja kerrot sitten oman tarinasi.

Keikkaan valmistautuessa Mikko ja Amin alkoivat puhua lapsuuskokemuksistaan, sillä molemmilla on kiusaamistausta. Yhteinen kokemus johti lopulta siihen, että kaksikko alkoi kiertää kouluja ympäri Suomea. Nykyisin toiminta on järjestäytynyt yhdistykseksi, ja kouluvierailuja on kertynyt jo satoja.

- Mainos -

– Olemme tehneet pitkälti yli kolmesataa koulua. Toiminta kasvaa koko ajan, Kartano sanoo.

Kiusaamistapaus jätti trauman

Amin Asikaisen oma tarina on konkreettinen esimerkki kiusaamisen vaikutuksista.

– Isäni on marokkolainen ja äitini suomalainen. Siihen aikaan maahanmuuttajia ei juuri ollut, ainakaan Kirkkonummella, ja jouduin sen vuoksi kiusatuksi, hän kertoo.

– Äiti jopa joutui kouluun mentäessä vaihtamaan mun entisen sukunimen El Issaoui Asikaiseksi, ettei tulisi niitä ennakkoluuloja ja sitä kiusaamista ihan sen nimen takia, Amin referoi lapsuuskokemuksiaan, joita hän kouluvierailuilla kertoo.

– Sitten mä oon kertonut semmoisen kiusaamistapauksen, mikä tapahtui kun mä olin noin 12-14 vuotias. Silloin mua kiusattiin aika pahastikin ja siitä jäi semmoinen pieni traumakin. Ahtaan paikan paniikkihäiriö, mikä on vieläkin, jos joutuu ahtaaseen paikkaan, niin tuntuu että tukehtuu.

– Ja sitten kun voitin Euroopan mestaruuden kolmekymppisenä, niin tämä sama kaveri tuli pyytämään pojalleen nimikirjoituskorttia ja yhteisvalokuvaa, niin tuntui kyllä sydämestä aika ilkeältä, kun tuli mieleen se kiusaamistapaus mikä tapahtui silloin noin viistoista vuotta aiemmin, Amin muistelee.

Tapaus korosti hänelle itselleen kuitenkin anteeksi antamisen tärkeyttä.

– Anteeksianto on kaikkein tärkeintä, pitää pystyä myös antamaan anteeksi, että elämässä pääsee eteenpäin, hän painottaa.

Kartano korostaa, että heidän tärkein viestinsä koululaisille on puhuminen.

– Me emme puhuneet silloin, ja se jätti jäljet. Nyt sanomme lapsille, että kiusaamisesta pitää kertoa heti.

Tulevaisuudessa Asikainen ja Kartano haluaisivat tulla tekemään kiusaamisenvastaista työtään myös Aurinkorannikon suomalaiselle koululle. Tavoitteena on jatkaa samaa työtä: kertoa, kuunnella ja ehkäistä kiusaamista.

– Laitoin juuri suomalaisen koulun rehtorille viestiä, että tulisimme mielellään ensi syksynä niin, että on eskarit ja ykköset yhdessä, kolmosista kuutosiin yhdessä, ja sitten yläkoulu ja lukio Kartano valottaa.

Jaa tämä artikkeli
Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *