Suomi ei pärjää yksin

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen haluaa Suomesta entistä avoimemman ja kansainvälisemmän. Hän on huolissaan viime vuosina jalansijaa saaneesta sisäänpäin kääntyneestä ilmapiiristä.

– Tarvitaan vähän vastavoimaa yltiönationalistiselle Suomi ensin -ajattelulle. Pienenä maana Suomi pärjää ainoastaan yhteistyössä muiden kanssa, osana Euroopan Unionia, kansainvälistä maailmaa, Grahn-Laasonen sanoo.


-Taloutemme tarvitsee vientiä ja kansainvälisyyttä. Suomi voi olla osaamista ja investointeja houkutteleva maa.

Miksei kansainvälisyys kiinnosta?

Kansanedustaja on huolissaan siitä, että opiskelijavaihdon suosio on heikentynyt. 

-Nyt olisi Erasmus-varoja käytössä enemmän kuin koskaan ennen käytettäväksi kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Varoja jää käyttämättä, koska opiskelijat eivät ole yhtä innostuneita lähtemään vaihtoon kuin ennen. Se on surullinen kehitys, jota kannattaisi pyrkiä kääntämään. Isänmaan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada kansainvälisyyteen kasvaneita nuoria mukaan työelämään.

Grahn-Laasosella on muitakin ajatuksia ja huolenaiheita koulutuksen kansainvälisyyden suhteen.

-Kielten opiskelu on vähentynyt kouluissa. Se on ehdottomasti huono suuntaus. Tässäkin on huolestuttava paradoksi, maailma on kansainvälisempi, mutta kieliä opiskellaan vähemmän.

Myös ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi Grahn-Laasosen mielestä lisätä ja helpottaa.

-Yksi tärkeä uudistus olisi se, että suomalaisen ylioppilastutkinnon voisi suorittaa englanniksi. Se avaisi aivan uusia mahdollisuuksia saada maahan nuoria osaajia kaikkialta. Kansainväliset perheet voisivat helpommin asettua Suomeen, jos näin toimittaisiin.

Suomalaisen koulun asiat kuntoon

Kansainvälisiin koulutusasioihin liittyy myös Aurinkorannikon suomalainen koulu. Grahn-Laasonen tapasi koulun edustajat viime sunnuntaina. Koulun asioiden kanssa hän on ollut tekemisissä paljon jo ministeriaikanaan.

-On ehdottoman tärkeää, että heti seuraavan hallituskauden alussa suomalaisen koulun tilanne selkiytetään lainsäädännössä niin, että Aurinkorannikon koulun kehittäminen ja laajentaminen on mahdollista. Oppilaaksi oton käytännöt olisi hyvä saada yhteneväisiksi muiden Pohjoismaiden kanssa

Muille Pohjoismaille oppilaaksi oton perusteeksi riittää kansalaisuus, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että oppilaina voi olla vain tilapäisesti Aurinkorannikolla asuvat. Tulkinnan mukaan, jokaisella oppilaan täytyy olla kirjoilla jossain suomalaisessa kunnassa. 

-Ministeriön auki oleva tulkinta siitä, miten tilapäisyys määritellään, jarruttaa selvästi koulun kehitystä. Olen ymmärtänyt, että kouluun olisi tulossa paljon enemmän oppilaita, kuin nykyiset tilat antavat myöten. Säätiö ei uskalla lähteä tekemään mittavia investointeja, ennen kuin asiat ovat valtion puolelta selkeät. Hieman erikoista on, että asiasta tehtiin raportti jo vaalikauden alussa, mutta vasemmistohallitus ei ole ilmeisesti käsitellyt sitä lainkaan.

Aurinkorannikon Kokoomus ja suomalainen koulu laativat vetoomuksen, jolla he toivovat kokoomuksen ottavan yhdeksi hallitusneuvottelukysymykseksi oppilaaksi oton saattamisen pohjoismaiselle tasolle. Kuvassa Jukka Leskinen, Susanna Salo, Sanni Grahn-Laasonen ja Paavo Tanskanen.

Grahn-Laasonen näkee suomalaisen koulun jopa vientituotteena. Se on hyvä näyteikkuna kansainväliselle koulutusviennille.

-En näe mitään esteitä sille, etteikö muillakin kuin suomalaisilla voisi olla lukukausimaksuja vastaan mahdollisuus opiskella suomalaisessa koulussa. Se olisi suomalaisen koulutusjärjestelmän vientiä parhaimmillaan. Ylioppilastutkinto englanniksi auttaisi paljon tässäkin asiassa.

”Puolue sulkee ovia”

Sanni Grahn-Laasonen innostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jo lukioikäisenä. Hän oli mukana lukiolaisten liiton toiminnassa ja otti myöhemmin opiskeluvuosina tiiviisti osaa opiskelijapolitiikkaan. Hän valitsi jo nuorena puolueekseen kokoomuksen, vaikkei se mikään verenperintönä tullut itsestäänselvyys ollutkaan.

-Isäni on Forssa -lehden pitkäaikainen päätoimittaja. Meillä kotona puhuttiin paljon politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, mutta journalistina isäni ei tunnustautunut minkään puolueen kannattajaksi. 

-Olemmekin isän kanssa nauraneet useasti hänen minulle antamiaan ohjeita. Hän sanoi minulle, että älä liity mihinkään puolueeseen, se sulkee ovia. Aika moni ovi on ihan kivasti elämän varrella puolueen jäsenenäkin auennut.

Forssa ei ole kokoomuslaiselle poliitikolle helpointa mahdollista aluetta. Forssa tunnetaan Suomen Sosiaalidemokraattien syntykaupunkina ja kaupungissa on lähes aina vallinnut vahva demarihegemonia.

-Kunnallispolitiikassa mukana oleminen Forssassa on ollut hyvä koulu valtakunnan politiikkaan. Forssassa kokoomus-SDP akseli on toiminut hyvin, kaupunki on vahva ja elinvoimainen.

Vaalivuosi on aina poliitikolle jännittävä ja työteliäs. Niin myös Grahn-Laasoselle. Kampanja on pikkuhiljaa käynnistymässä ja siitä mennään huhtikuulle saakka kovaa kyytiä. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja näkee kevään vaalien ykkösteemana talouden ja velkaantumisen taittamisen.

-Me lähdemme siitä, että Suomen talouden suunta on käännettävä. On seuraavan hallituksen kokoonpano mikä tahansa, velkaantumien on saatava taittumaan. Yksistään valtion velanhoitokulut ovat kasvamassa sellaisiksi, että ilman suunnanmuutosta emme pysty satsaamaan koulutukseen, emme pysy mukana asetetuissa ilmastotavoitteissa, emmekä pysty purkamaan syntynyttä hoitovelkaa.

Kuka:

  • Sanni Grahn-Laasonen, 39
  • Naimisissa, kaksi lasta
  • Valtiotieteiden maisteri (pääaineena sosiaalipolitiikka)
  • Kansanedustaja, talousvaliokunnan pj
  • Toiminut opetus- ja kulttuuriministerinä sekä ympäristöministerinä
  • Harrastaa musiikkia, kuvataiteita ja kirjallisuutta sekä luontoliikuntaa
  • Rakastaa käydä kirpputoreilla

Jaa artikkeli:

Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

View Results

Loading ... Loading ...