Mitä läheisriippuvuus tarkoittaa?

Läheisriippuvuus on terminä monille tuttu, mutta sen merkitys on usein epäselvä. Mieleen saattaa tulla henkilö, joka ei osaa olla yksin. Todellisuudessa läheisriippuvuus on paljon monimuotoisempi ilmiö, jonka avaamiseen pyysin apua asiantuntijalta, kollegaltani Laura Eklundilta. Tässä hänen ajatuksiaan.

Rakkaan ihmisen alkoholismi aiheuttaa huolta ja ahdistavia tilanteita, joita kohdatessaan läheinen omaksuu erilaisia keinoja selviytyäkseen niistä. Tässä kohti ne ovat vielä luonnollisia ja jopa nerokkaita tapoja selviytyä epänormaalista tilanteesta. Alkoholismi salakavalasti etenevänä kroonisena sairautena saa aikaan kuitenkin sen, että myös läheisen selviytymiskeinoista tulee vakiintuneita toimintamalleja.

Vikasietotilasta tulee kestotilaus. Tätä ilmiötä kutsutaan läheisriippuvuudeksi.

Läheisriippuvuus voi juontaa juurensa useista eri tekijöistä. Taustalla voi olla kasvaminen turvattomassa ympäristössä. Silloin ihmiselle ei välttämättä ole rakentunut positiivista minäkuvaa, vaan hän on omaksunut olevansa riittämätön ja arvoton. Joillakin on ollut turvallinen lapsuus, mutta vahvan sairaan ilmiön kuten alkoholismin, narsismin tai väkivallan läheisyydessä eläminen ja siihen sopeutuminen on aikuisiällä johtanut läheisriippuvuuteen.

Riippuvuudet ovat aina monitasoisia ongelmia. Tämä pätee myös läheisriippuvuuteen ilmiönä. Se alkaa ohjata toimintaa, sitten ajattelua, tunteita ja lopulta särkee minäkuvan. Tätä kehityskulkua voi havainnollistaa esimerkin kautta.

Toimintana läheisriippuvainen saattaa valehdella päihderiippuvaisen kumppaninsa ongelmasta. Ongelman salaaminen ja kulissien ylläpitäminen ohjaa myös ajattelua. Valehtelu tai asioiden kaunistelu saattaa muuttua automaattiseksi ja läheisriippuvainen oikeuttaa toimintansa itselleen esimerkiksi ajattelemalla, että jos hän puhuisi totta, päihderiippuvainen menettäisi työnsä tai maineensa. Todellisuudessa hän kokee valehtelemisen olevan väärin ja näin tehdessään hän toimii vastoin omaa arvomaailmaansa. Seurauksena on sisäinen ristiriita ja tunnetasolla yksinäisyys, riittämättömyys ja häpeä. Lopulta ajan saatossa läheisriippuvainen kokee olevansa arvoton ja mitätön eikä tunnista enää itseään. Minäkuva on mennyt rikki.

Se, miten läheisriippuvuus näyttäytyy ulospäin, riippuu läheisriippuvaisen persoonallisuuden piirteistä. Läheisriippuvainen voi yhtä hyvin näyttää ulospäin vahvalta ja määrätietoiselta kontrolloijalta kuin alistuvalta hyväksynnän hakijaltakin. Ydin on kuitenkin sama. Sisällä on rikkinäinen ja tuskainen ihminen, joka ei tunnista omia tai toisten rajoja.

Parisuhteen dynamiikassa läheisriippuvuutta selitetään helposti rakkaudella. Riippuvuudella ja rakkaudella ei ole todellisuudessa kovinkaan paljon tekemistä keskenään. Toisaalta eivät ne myöskään ole toinen toisiaan poissulkevia asioita.

Rakkaus toista ihmistä kohtaan on kunnioittamista ja hyväksymistä, se on pyyteetön pyrkimys antaa toiselle tilaa olla oma itsensä. Läheisriippuvuus sen sijaan on manipulatiivista ja itsekeskeistä, toisen elämän hallitsemista tai tuhoavan toiminnan mahdollistamista. Läheisriippuvainen harvoin näkee todellisuuttaan kuitenkaan niin.

Läheisriippuvaiset usein ajattelevat hyveeksi itsensä uhraamisen toisten puolesta. Todellisuudessa läheisriippuvuudessa ei ole mitään hyvää, se on raskasta sekä läheisriippuvaiselle itselleen että hänen ympärillään oleville. Läheisriippuvuus ei ole vahvuutta, jonka avulla seistään järkkymättömästi sairaan ihmisen rinnalla, eikä tyhmyyttä, jonka vuoksi läheisriippuvainen ei ymmärrä vaikkapa erota alkoholistista. Vahvuudeksi tai tyhmyydeksi sitä usein kuitenkin verhotaan.

On hyvä muistaa, että kukaan ei ole tietoisesti valinnut läheisriippuvuutta itselleen. Läheisriippuvuus ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Se ei ole kenenkään syytä eikä oma valinta. Läheisriippuvainen on arvokas ja tärkeä ihminen, joka ansaitsee aitoa rakkautta ja kunnioitusta siinä missä muutkin.

Jos läheisriippuvuus kuormittaa elämää, kannattaa hakea apua itselleen. Ammattimaisesta avusta voi olla hyötyä, kun varmistuu auttavan tahon osaamisesta. Vertaistuesta voi myös saada voimaa toipumiseen, kunhan se on sellaista, mitä sen kuuluukin olla: luottamuksellista ja kunnioittavaa kokemusten jakamista vailla sotkeutumista toisten ongelmiin.

Ammattiapu ja vertaistuki eivät yksin ratkaise ongelmaa. Kuten aina riippuvuuksista toipumisessa, myös oma osuutensa pitää tehdä. Voit aloittaa prosessin katsomalla peiliin ja toteamalla, että sinä olet arvokas, rakas ja tärkeä ihminen, joka ansaitsee hyvän elämän.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Miska Mikkonen, Fria-klinikka Oy
Kirjoittaja on Aurinkorannikon elämästä säännöllisesti nauttiva toipumiskeskeisen päihdehoidon ammattilainen ja itsekin raitistunut alkoholisti.
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Mihin suuntaat kesälomalle?

View Results

Loading ... Loading ...