Euroopan unionissa on valuvikoja eikä yhteisö toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jäsenyyden hyödyt ovat kuitenkin valtavat unionin puutteisiin nähden.
Toinen paljon puhuttu asia Suomessa on maan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
EU-jäsenyydestä Suomi maksoi viime vuonna nettona 970 miljoonaa euroa eli asukasta kohti 175 euroa. Tätä nettomaksuosuutta on kritisoitu paljon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tanskan, Ruotsin ja Saksan nettomaksuosuus asukasta kohti on kymmeniä prosentteja Suomea suurempi.
Mitä hyötyä sitten EU-jäsenyydestä on? Ehkä helpoin tapa hahmottaa asiaa on vertaamalla Brexitin vaikutuksia Britannialle.
Bloombergin tekemän arvion mukaan EU-ero maksaa Britannialle vuodessa noin 110 miljardia euroa!
Jos Britannia ei olisi eronnut Euroopan unionista, olisi sen bruttokansantuote ollut neljä prosenttia nykyistä suurempi.
Britannia neuvotteli kohtalaisen hyvän sopimuksen EU:n kanssa. Kauppa, työvoiman rekrytointi ja investoinnit ovat kuitenkin vaikeutuneet. Yksin investoinnit ovat jääneet G7-maihin nähden noin 20 prosenttia alemmalle tasolle.
Esimerkiksi perussuomalaiset ovat pitäneet EU-eroa pitkän tähtäimen tavoitteenaan. Pitäisi kuitenkin muistaa hinta, joka EU-erosta jouduttaisiin maksamaan puhumattakaan jäsenyyden tuomasta turvasta.
Suomen kansan suuri enemmistö kannattaa EU-jäsenyyttä ja jäsenyyden suosio on vain kasvanut viime vuosina.
Paljon on kritisoitu myös EU:n 750 miljardin elvytyspakettia (390 miljardia tukea ja 360 miljardia lainaa). Suomi on siinäkin vahva nettomaksaja, noin 3,4 miljardia. Puhuttiin koronatuesta jäsenmaille. Tuen ja lainan saannin ehtona kuitenkin on, että varat suunnataan vihreään siirtymään, kiertotalouteen ja digitalisaatioon.
Unionin rahapanokset kalpenevat Yhdysvaltojen rinnalla. Liittovaltio lupaa panna uutta rahaa 370 miljardia vihreään siirtymään. Koronatuet olivat tuhansia miljardeja. Syy uusiin tukiin on selvä. Ilman hiilidioksidivapaata tavaroiden ja energian tuottamista se häviää armotta kilpailun Euroopalle.
Yhdysvallat ei suinkaan kustanna kokonaan yksityisten yritysten investointeja. Tukiraha on vipuvarsi, jolla siirtymää nopeutetaan ja saadaan yksityinen investointiraha poikimaan.
Vaaditaan myös merkittäviä investointeja infrastruktuuriin.
Yksi esimerkki on pieni Suomi. Jo päätettyjä tai suunniteltuja vihreän vedyn investointeja on tulossa tällä vuosikymmenellä yli 10 miljardilla eurolla 23 paikkakunnalle ympäri Suomen.
EU-rahat ovat siinä hyvään tarpeeseen. Nekään eivät kuitenkaan riitä. Vaaditaan panostuksia sähkön siirtoverkkoihin ja yleiseen infraan sekä nopeuttamaan ko. investointeja.
Juuri Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat vaikuttaneet siihen, että meillä tuotetaan runsaasti hiilidioksidivapaata sähköä ja lämpöenergiaa.
Päästöistä vapaa energiantuotanto on ehdoton vaatimus esimerkiksi terästuotannon investoinneille. Myös vetytalouteen siirtyminen edellyttää päästöistä vapaata energiaa.
Yhdessä asiassa Suomi onkin varsin yhtenäinen. Niin Elinkeinoelämän keskusliitto EK, samoin kuin Suomen Ammatillinen keskusjärjestö SAK ja puolueet äärivasemmalta kokoomukseen ovat vahvasti vihreä siirtymän takana.
Ainoastaan perussuomalaiset on kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vastaan ja vaatii enemmän tukea öljypohjaisiin polttoaineisiin.
Loading ...
