Maikat maistelemassa Aurinkorannikkoa

 

Veera Heikkilä ja Liina Krell valmistuvat vuoden päästä musiikinopettajiksi. Nyt he ovat Aurinkorannikon suomalaisella koululla työharjoittelussa.

Aurinkorannikko houkuttaa, kuten tiedetään, monia eläkeläisiä viettämään kultaisia vuosia lempeään ilmastoon. Samoin monet työikäiset löytävät Espanjan auringosta miellyttävämmän arjen kuin mitä esimerkiksi Suomen loskan polkeminen tarjoaisi.

Eipä siis mikään ihme, että myös opiskelijoiden työharjoitteluympäristönä Aurinkorannikolla on monta valttia tarjottavanaan. Monipuolinen suomalaisyritysten ja yhteisöjen kirjo takaa sen, että yhä useamman alan opiskelijoille löytyy täältä harjoittelupaikkoja.

Parhaillaan Aurinkorannikon suomalaisella koululla työharjoittelussa olevat Veera Heikkilä ja Liina Krell vakuuttavat ensimmäisen reilun viikon harjoittelun jälkeen olevansa ikionnellisia siitä että valitsivat harjoittelupaikakseen nimenomaan Aurinkorannikon.

Mahtava kokemus

Kurssikaverukset, Veera Heikkilä 23 vuotta ja Liina Krell 24 vuotta, opiskelevat Jyväskylän yliopistossa musiikkikasvatusta. Syyskuussa 2018 alkaneet opinnot ovat sujuneet hyvin.

– Opiskelu on ollut mielekästä ja kiinnostavaa, ja opinnot edenneet hyvää vauhtia. Kandiopinnot on suoritettu ja ensi kevääseen mennessä myös maisterin opinnot saadaan valmiiksi, kertaavat tulevat ”maikat”, jotka siis valmistuvat ensi kesänä musiikinopettajiksi.

Tähän asti työharjoittelujaksoissa Suomessa he ovat muun muassa työstäneet opetusmenetelmiä ja arviointia. Fuengirolassa, Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa heidän on kolmen viikon harjoittelun aikana tarkoitus perehtyä opettajan arkeen. Ja se saa kaksikolta isosti kehuja.

– Opetussuunnitelmahan täällä on tietysti sama kuin Suomessa, mutta jotenkin tunnelma koulun sisällä on erilainen kuin Suomessa. Tuntuu siltä kuin koko henkilökunta olisi koko ajan hyvällä tuulella ja kaikkien kesken vallitsee hyvä yhteishenki, Veera Heikkilä kuvailee.

– Vaikka Suomessakin työharjoitteluissa on ollut kivaa, niin täällä se vielä korostuu. Ehkä se johtuu siitä, että kun ollaan täällä meille vieraan kansan keskellä, niin Suomen kieli ja kansalaisuus jotenkin yhdistävät joukon tiiviimmäksi, Liina Krell jatkaa.

Toinen ero Suomessa tehtyihin aiempiin työharjoitteluihin verrattuna on se, että nyt ollaan ns. yksityiskoulussa. Myös se näkyy harjoittelijoiden mukaan arjessa.

– Ensimmäisenä tulee mieleen ruoka. Ei sillä, että suomalaisessa kouluruoassa olisi mitään vikaa, mutta kyllähän täällä tuoreista raaka-aineista paikan päällä tehty kouluruoka on erityisen herkullista, Krell ylistää.

– Oppilaat ovat varmasti samanlaisia kuin julkisissakin kouluissa, mutta täällä tuntuu korostuvan opettajien yhteistyö eri luokkien välillä. Tämä näkyy esimerkiksi esitysten suunnittelussa. Ei mennä niin että kolmosluokkalaiset tekee yhtä ja vitosluokkalaiset toista, vaan tehdään yhteistyötä, kehuu Heikkilä.

Viemisiä Suomeen

Kolmen viikon harjoittelun jälkeen Heikkilä ja Krell suuntaavat takaisin Suomeen, missä kesän jälkeen odottaa viimeinen opiskeluvuosi. Mitä ammatillisia tuliaisia he uskovat vievänsä mukanaan Suomeen?

– Ainakin luokanopettajan oppia. Täällä meidän harjoittelun valvojanamme olevasta Leea Antilasta on jo lyhyessä ajassa tullut meille molemmille ihan huikea esikuva. Hänen tapansa opettaa ja huomioida oppilaita on todella antoisaa, kehuu Liina Krell.

Veera Heikkilä yhtyy kehuihin ja jatkaa:

– Sen lisäksi uskon vieväni tiettyä aurinkoista tekemisen asennetta ja yhteistyötä työyhteisöön.

Kuka?

  • Veera Heikkilä
  • 23 vuotta
  • Kotoisin Heinolassa
  • Opiskelee Jyväskylän yliopistossa musiikkikasvatusta
  • Pääinstrumentti piano

Kuka?

  • Liina Krell
  • 24 vuotta
  • Kotoisin Järvenpäästä
  • Opiskelee Jyväskylän yliopistossa musiikkikasvatusta
  • Pääinstrumentti viulu

 

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Janne Leipijärvi, kuva: Santtu Hyytinen
Mainos
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Huolestuttaako sähkön hinnan nousu?

View Results

Loading ... Loading ...
Mainos