Vaalitulosta ei kannata tuuletella

Suomessa pidettiin viime sunnuntaina aluevaalit. Valitut valtuutetut päättävät 21 hyvinvointialueen sote- ja pelastuspalveluista.

Asiantuntijat ja johtavat poliitikot ovat iloinneet siitä, että pienetkin kunnat saivat hyvin edustajia aluevaltuustoihin.

Ilo taitaa olla ennenaikaista. Pienemmissä kunnissa aktivoiduttiin äänestämään lähinnä siksi, että halutaan säilyttää oma terveyskeskus, ja sen myötä likeiset palvelut.

Kuvaava on Savonlinnan tilanne. Liike Nytin Panu Peitsalo keräsi lähes 3.400 ääntä ja veti mukanaan viisi edustajaa aluevaltuustoon. Hänellä oli vain yksi teema: säilyttää keskussairaala Savonlinnassa.

Vähän vastaavia kampanjoita tekivät monet muutkin. Keskiössä oli juuri palvelujen likeisyys. Kauas takavasemmalle jäi kustannustehokkuus ja erikoissairaanhoidon sekä monien muiden palveluiden järkevä keskittäminen niin, että kaikissa tilanteissa voidaan turvata laadukas hoito ja muut palvelut.

Jos ihminen joutuu kerran elämässä leikkauttamaan polvensa tai lonkkansa, on periaatteessa ihan sama, tehdäänkö leikkaus 10 kilometrin tai 300 kilometrin päässä.

Onnistuu sote-uudistus, miten hyvin tahansa, niin kustannusten nousua ei voida välttää. Ainoa mahdollisuus on hillitä kulujen kasvua.

Kansalaisten odotukset ovat nyt kovat. Kampanjoissaan puoluejohtajat suorastaan kilpailivat siitä, kuka eniten lupaa pitää palvelut lähellä ja laadukkaina.

Uudistukseen on varattu 20 miljardia euroa. Jo lähtötilanteessa tiedetään, että noissa raharaameissa pysyminen ottaa koville. Annetuissa rahoissa on kuitenkin pakko pysyä, sillä hyvinvointialueet eivät voi velkaantua.

Kestävyysvaje ei ole hävinnyt Suomesta mihinkään. Se voidaan kuroa kiinni vain kovalla talouskasvulla ja menojen hillinnällä. Tätä taustaa vasten ei ole vaikea arvioida, mistä ensi vuoden eduskuntavaaleissa puhutaan. Hyvinvointialueiden rahoitus on keskiössä ihan samoin kuin velkasuhteen kääntäminen laskuun.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tuuletti vaalivoittoa ja totesi, että hän haluaa muutosta vasemmistohallituksen talousholtittomuuteen. Sen Petteri jätti kertomatta, mistä säästetään, kun vielä muistetaan hänen lupauksensa miljardin veronalennuksesta.

Rökäletappion vaaleissa kärsineen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra yritti puhua rahasta. Hänen vaaliteemansa eivät kuitenkaan olleet äänestäjien mielestä uskottavia. Pahin floppi oli bensan hinnan vetäminen soten rahoituskeskusteluun. Kovin kaukaiselta tuntuivat myös ehdotukset säästää kehitysavusta ja maahanmuutosta.

Itse sote-uudistuksesta hänellä ei juuri ollut sanottavaa, ei sen paremmin palveluista kuin rahojen kohdentamisestakaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ajattelivat Ano Turtiaisen valta kuuluu kansalle -puolueen äänestäjät. Rokotuksista säästämälläkö he ajattelivat pistää sote-kulut kuntoon!

Uudistuksen tarvetta ei kiistä kukaan. Nykyisessä järjestelmässä on ainakin kaksi pahaa valuvikaa. Kuopattavassa mallissa sairaanhoitopiirien luottamushenkilöiden valinnasta vastaavat puolueet. Nyt kansa pääsi päättämään suoraan hyvinvointialueiden päättäjät.

Toinen merkittävä ongelma on ollut se, etteivät erikoissairaanhoidon kuluista vastaavat kunnat ole päässeet vaikuttaman näiden rahojen käyttöön. Kehitys on johtanut siihen, että kalliin erikoissairaanhoidon kulut ovat kasvaneet nopeasti, eikä kunnilla ole ollut muuta mahdollisuutta kuin nipistää perusterveydenhoidosta.

Kun ihmisiä kyetään hoitamaan perustasolla ja ennakoivasti, voidaan erikoissairaanhoidon menopaineita hillitä.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

View Results

Loading ... Loading ...