Kerran vielä pojat

Kun Toni Kohonen kesällä 1993, vasta 17-vuotiaana, pelasi ensimmäisen miesten superpesisottelunsa, hän tuskin aavisti, minkälaiselle polulle oli astunut.

Rehellisyyden nimissä, tuskin aavisti kukaan muukaan. Eikä ihme, sillä vastaavaa pelaajauraa ole suomalaisessa pesäpallossa nähty ennen Kohosta, eikä välttämättä enää koskaan nähdä.

Puheet kaikkien aikojen pesäpalloilijasta, kaikkien aikojen siitä, tästä ja tuosta, antavat vain osittaisen kuvan siitä, miten paljon tämä Kiteen Pallon kasvatti on urallaan saavuttanut.

Kohonen on pelannut 28 kautta pesäpalloa korkeimmalla sarjatasolla. Noina vuosina hän on pelannut 19 kertaa finaalissa. Palkintokaapista löytyy kymmenen kultamitalia, yhdeksän hopeamitalia ja yksi pronssi.

Itä-Länsi-otteluita Toni Kohonen on pelannut 23, vuoden pesäpalloilijaksi hänet on valittu kolmesti ja kertaalleen pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Vaan annetaanpa loppujen saavutusten luettelemisen olla, niitä kun riittäisi vielä pitkältikin.

Sen sijaan kysytään mieheltä itseltään, mitä hän pitää saavutuksistaan tärkeimpinä?

– Vaikea on ihan yksittäisiä poimia, mutta sanotaan nyt ainakin ensimmäinen mitali, hopea, Kiteellä vuonna 1997, ensimmäinen mestaruus niin ikään Kiteellä vuonna 1999 ja ensimmäinen Sotkamon mestaruuksista vuonna 2001. Siinä muutama jotka nousevat vahvasti mieleen, Toni Kohonen muistelee.

Ura huipentuu

Kohonen pelasi ensimmäisen superpesiskautensa vuonna 1993 Kiteen Pallon riveissä. Sen jälkeen hän on pelannut pesäpalloa Suomen korkeimmalla sarjatasolla yhtä kautta lukuun ottamatta joka vuosi. Vuonna 2019 hän pelasi Oulun Lipon riveissä ykköspesistä, eli toiseksi korkeinta sarjaa yhden kauden verran.

Toisin sanoen Kohosella alkaa 30. kausi miesten edustusjoukkueessa. Kiteen ja Oulun lisäksi hän on pelannut Sotkamossa, Kouvolassa ja nyt viimeisenä kautenaan Imatralla. Ottajia huippupelaajalla olisi varmasti ollut muuallakin, mutta onko Kohosta itseään jäänyt mietityttämään mikään tarjous, johon ei lopulta tullut tartuttua?

– Se on totta, että ihan alkuvuosia lukuun ottamatta joka vuosi on ollut ehkä sellaiset 5-7 joukkuetta jotka ovat pyytäneet pelaamaan. Ja on siellä kieltämättä ollut sellaisiakin tarjouksia, joita olen vakavasti harkinnut, mutta joihin en sitten lopulta kuitenkaan lähtenyt, Kohonen kertaa.

– Yksi joka tulee mieleen oli syksyllä 1996, kun Nurmon Jymy houkutteli sinne. Se olisi voinut olla Itä-Suomen pojalle ihan mielenkiintoinen siirto keskelle Pohjanmaata.

Parhaillaan Toni Kohonen valmistautuu Fuengirolassa 29:teen superpesiskauteensa. Millä mielin hän lähtee tähän kauteen, jonka on ilmoittanut jäävän viimeisekseen?

– Hyvillä mielin. Varmaan moni on jo jonkun aikaa miettinyt, niin kuin itsekin, että kuinka kauan se ura vielä jatkuu. Nyt kun päätös on tehty, että tämä on viimeinen kausi, niin fiilis on rauhallinen, hän kertoo.

Tavoitteitakin 46-vuotiaalla konkarilla edelleen on.

– Tässä vaiheessa mennään totta kai joukkueen tavoitteet edellä. Meillä on nuori joukkue, jonka konkreettisia tavoitteita emme vielä ole naulanneet kiinni, mutta niiden kautta mennään. Henkilökohtaiset tavoitteet ovat että pystyisi pelaamaan hyvän, ehjän kauden ja pysyisi terveenä.

Lajin kehitys

Suomen kansallispeli pesäpallo täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Vuosien saatossa laji on, totta kai, muuttunut ja muokkautunut monella tavalla. Moni lajia pidempään seurannut epäilemättä muistaa, että aikoinaan pesäpalloa pelattiin niin että voittajan ratkaisivat tehdyt juoksut, eivät jaksovoitot. Nykymuotoinen jaksopeli otettiin käyttöön vuonna 1994. Toisin sanoen Toni Kohonen on ehtinyt pelata superpesistä myös ennen tätä mullistusta.

– Se on totta, ensimmäisen vuoden pelasin vanhalla systeemillä. Ja muutos oli kyllä todella merkittävä. Jaksopeli muutti lajia perusteellisesti. Tämä nykyinen systeemi antaa heikommalle joukkueelle hieman paremmat mahdollisuudet roikkua pelissä mukana, Kohonen kuvailee.

Monien sääntömuutosten ohella Toni Kohonen on nähnyt myös muutoksen pelaajissa ja taktiikassa.

– Pelaajat ovat nyt paljon ammattimaisempia kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Todellisia huippu-urheilijoita. Myös pelaajien roolittaminen joukkueissa on aivan eri tasolla kuin ennen, hän arvioi.

Fugepesis viehättää

Toni Kohosen pitkälle uralle on tyypillistä se, että hän on ehtinyt tehdä kaikkea, paljon. Niinpä ei liene yllättävää, että myöskään tämänvuotinen Fugepesis tapahtuma ei ole miehelle ensimmäinen.

– Olin mukana myös ihan ensimmäisessä Fugepesiksessä vuonna 2017. Silloin pelasin Sotkamon Jymyssä Imatran Pallo-Veikkoja vastaan, joten tavallaan sekin ympyrä sulkeutuu, kun tällä kertaa pelaan Imatran Pallo-Veikoissa Sotkamon Jymyä vastaan, Kohonen nauraa.

Aurinkorannikon oma superpesistapahtuma saa Toni Kohoselta vuolaasti kiitosta.

– Hyvä tapahtuma! Paikalla on paljon suomalaisia ja Suomestakin tulee runsaasti faneja katsomaan. Ja nyt vielä naisetkin ovat mukana tapahtumassa pelaamassa.

Kaikkien aikojen pesäpalloilija näkee Fugepesiksen tulevaisuuden valoisana, jopa kasvavana.

– Ehkäpä muutaman vuoden päästä tapahtuma laajenee niin että täällä pelataan kauden alkajaisiksi esimerkiksi parina viikonloppuna, niin entistä useampi joukkue ja fani pääsee mukaan.

Kuka?

  • Toni Kohonen
  • 46 vuotta
  • Kaikkien aikojen pesäpalloilija
  • Kymmenkertainen Suomen mestari
  • Harrasti 16-vuotiaaksi asti myös hiihtoa ja jääkiekkoa.
  • Omia esikuvia mm. Olli Hartikainen ja Mauri Pyhälahti

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Janne Leipijärvi, kuva: Santtu Hyytinen
Mainos
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Huolestuttaako sähkön hinnan nousu?

View Results

Loading ... Loading ...
Mainos