Verotuloissa huima kasvu

Suomesta kuuluu kummia. Kun uutiset täyttyvät talouskasvun hiipumisesta, ostovoiman heikkenemisestä ja ties mistä, niin sitten rävähtää yllätys: valtion verotuloihin huima kasvu, velkaa otetaan paljon julkisuudessa olleita lukuja vähemmän ja työllisyysluvut ennätykseen.

Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan kausi- ja satunnaisvaihteluista puhdistettu työllisten määrä kohosi Suomessa 74,4 prosenttiin. Jos mittauksena käytetään aikaisempaa mallia, niin työllisten määrä on yli 75 prosenttia.

Tämä luku on korkein yli 30 vuoteen. Uskomatonta lukua vahvistaa avoimien työpaikkojen määrä, lähes 170.000 ja se, että lähes alalla kuin alalla valitetaan kroonista työvoimapulaa.

Työllisyyden paranemisella ja pääoma- sekä yhteisöverojen kasvulla on ollut suuri vaikutus siihen, että valtion verotulojen arvioidaan nousevan tänä vuonna yli 50 miljardin euron, kun arvio oli yli kolme miljardia alempi.

Myös arvonlisäverotuotot ovat kasvaneet hintojen noustessa.

Suomalainen talouspoliittinen keskustelu ei ansaitse korkeita pisteitä. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ilmoitti numeroista innostuneena, että valtiontalous on ylijäämäinen 2,7 miljardia!

Hän puhui kuitenkin lokakuun luvuista. Luvuilla ei juuri ole tekemistä todellisuuden kanssa. Loppuvuodesta tulee monia lisäkuluja. Esimerkiksi hyvinvointialueille menee lähes kaksi miljardia. Myös monia muita kuluja siirtyy ensi vuodelle.

Eduskunnassa oppositio puhuu tavan takaa 18,9 miljardin lisävelasta, mutta unohtaa, että tuossa summassa on 10 miljardin potti varattuna energiayhtiöiden takauksiin ja lainoihin. Hyvin todennäköistä on, ettei tuota summaa tarvita lainkaan.

Pitää muistaa, että se on ihan eri asia kuin jatkuviin menoihin kuluva raha.

Myös puolustukseen, turvallisuuteen ja kriisitoimenpiteisiin uppoaa jopa useita miljardeja. Kun nuo kertaluonteiset menot otetaan laskuista pois ja lisätään yli kolmen miljardin verokertymä, niin todellinen tilanne ei näytä enää niin synkältä kuin julkisuuteen on annettu ymmärtää.

Mutta ei läheskään niin hyvältä, kuin Mäkynen haluaa tilanteen näyttävän.

Suomen talous tulee olemaan alijämäinen pitkään. Ekonomistien arvion mukaan talouden tasapainottamiseen tarvitaan vähintään kaksi vaalikautta.

Suomen julkisen talouden tasapinoon saaminen edellyttää vielä nykyistäkin korkeampaa työllisyysastetta. Työllisyysaste on kuitenkin vain yksi mittari. Tärkeintä on saada tehtyjen työtuntien määrä nousuun.

Nyt työllisyyttä parantaa osa-aikatyön raju lisääntyminen. Osa-aikatyön muuttaminen täysiaikaiseksi on yksi keino. Siihen tähtää juuri ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen euroistaminen.

Lisäksi Suomi tarvitsee vierastyövoimaa, työttömäksi jääneiden nopeaa uudelleen kouluttamista ja työvoimapalvelujen edelleen tehostamista.

Keinoiksi ei riitä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen.

Pitkäaikaistyöttömät vain tippuvat nopeammin peruspäivärahalle, jolloin asumistuen ja toimeentulotuen menot kasvavat.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että Suomen taloutta tasapainotetaan sopeutuksella, johon kuuluvat sekä menojen hillintä että tulojen kasvattaminen.

Neljä kuukautta ennen vaaleja ei yksikään poliitikko halua esittää leikkauskohteita.

Nyrkkisääntönä on pidettävä: tukea vain niille, jotka tukea tarvitsevat ja turhat verohuojennukset ja yritystuet pois.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Paljonko käytät rahaa joululahjoihin?

View Results

Loading ... Loading ...