Onko se kännissä?

 

Tämä aikoinaan läheistenikin huulilla ja vähintään mielissä ollut kysymys on mielestäni yksi varmoista merkeistä siitä, että henkilö sairastaa päihderiippuvuutta. Kaikki tiesivät, ketä ”sillä” tarkoitetaan. Toki sama pohdinta saattoi näyttäytyä välillä muodossa, jossa läheiseni tekivät ilahtuneita havaintoja siitä, että olen onneksi selvin päin.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös normaali päihteiden käyttäjä voisi joskus olla hiprakassa tai huppelissa. Olen kuitenkin itse raitistuttuani tehnyt havainnon siitä, että normaalien alkoholin käyttäjien suhteen eivät moiset kysymykset pyöritä kenenkään mieltä.

Kun näen ystäviäni tai perheenjäseniäni, jotka käyttävät alkoholia, mutta eivät ole siitä riippuvaisia, en etukäteen pohdi, mikä mahtaa olla tilanne. Tuula-tädilläni vieraillessani en joudu etukäteen pohtimaan, onko hän katollaan, pienessä sievässä vai selvin päin. Tämä johtuu siitä, että normaaleilla alkoholin käyttäjillä juominen ei ole kohtuuttoman merkityksellisessä roolissa eikä päihdettä käyttäessä tapahdu kontrollin menetyksiä. Päihderiippuvuudessa nämä ovat kuitenkin sairauden keskeisiä oireita.

Alkoholiriippuvuutta eli tuttavallisemmin alkoholismia sairastavan henkilön läheisten elämä muodostuu odottamiseksi. Kun alkoholisti juo, odotetaan, milloin se loppuu. Kun alkoholisti on selvin päin, odotetaan, milloin se taas alkaa. Siinä missä päihteen käyttö pyörittää alkoholistin elämää, alkoholistin juominen tai juomattomuus pyörittää läheisten elämää.

Alkoholismi on krooninen eli pitkäaikainen sairaus. Riippuvuuden pitkäaikainen kehittyminen ja kesto tekevät siitä ilmiön, joka vaivihkaa järsii luottamusta ja vaikuttaa läheisten elämään. Toistuva epävarmuus ja pettymykset eilisessä alkavat tuomaan epävarmuutta myös huomiseen. Samalla menettää kyvyn nauttia tästä hetkestä. Uskallanko hankkia lapsia juovan puolisoni kanssa? Uskallanko toteuttaa unelmaamme ja muuttaa auringon alle eläkepäivinä?

Jos epävarmuudesta huolimatta uskaltaa tehdä ratkaisuja, niihin saattaa liittyä odotusarvo asioiden muuttumisesta paremmaksi. Sekä alkoholistin että läheisten ajatusta alkaa ohjaamaan taikasana sitku. Sitku lapsi syntyy, kaikki muuttuu paremmaksi. Sitku muutamme Espanjaan, elämä rauhoittuu. Samat ongelmat kuitenkin seuraavat perässä lapsiarkeen tai Aurinkorannikolle. Läheisenä kokee pettymyksen ja varsin usein sopeutuu tilanteeseen uusissa olosuhteissa.

Useimmiten asioiden todelliseen muuttumiseen tarvitaan apua. Jotta sitä osataan lähteä hakemaan, tarvitaan havahtumista vallitsevaan olotilaan. Ei ole epätavallista, että läheiset ovat henkilöitä, jotka heräävät tilanteeseen ennen päihderiippuvaista. Viime kädessä läheinen joutuu kysymään itseltään, haluanko elää tällaista elämää vai en. Jos vastaus on, että haluaa muuttaa asioita, on yleensä valmis tekemään toimenpiteitä, jotka edesauttavat alkoholistin itsensä suostumista hoitoon.

Olen saanut työssäni reilun vuosikymmenen aikana nähdä yli parin tuhannen päihderiippuvaisen saapumisen päihdehoitoon. Varsin monella hoitoon tuloa on edeltänyt läheisten tekemä puheeksi otto, jota myös interventioksi kutsutaan. Interventio on konkreettinen keskustelu, jonka tavoitteena on saada alkoholisti hoitoon. Tärkeässä roolissa on oikea ajoitus. Päihtyneen alkoholistin kanssa on turha puhua. Oltuaan puolestaan selvin päin muutaman päivän hän yleensä väistelee aiheesta puhumista ja ajatus ongelmasta tuntuu harhaiselta, koska hän on onnistunut lopettamaan juomisen. Siksi krapulan hetki on yleensä ajoitukseltaan paras.

Avun luonteella on luonnollisesti merkitystä. Katkaisuhoidolla saadaan tarvittaessa hoidettua vieroitusoireet, mutta se harvoin ratkaisee koko ongelmaa. Jos haluaa todellista muutosta ja toipumista päihderiippuvuudesta, suosittelen hankkimaan hoitoa, jonka tarkoituksena on päihteestä eroon pääseminen ja kokonaisvaltainen toipuminen päihderiippuvuudesta.

Omalla kohdallani tulee tässä kuussa kuluneeksi viisitoista vuotta viimeisestä ryypystä. Läheisteni luottamus palautui jo aikoja sitten ja niin mahdottomalta kuin se tuntuikin, raitis elämä on ollut yllättävän helppoa. Oikeiden palasten piti loksahtaa kohdalleen. Jo yli vuosikymmenen olen saanut nähdä myös työni kautta, että toipuminen alkoholismista on mahdollista, jopa todennäköistä. Enää läheiseni eivät pohdi, onko se kännissä. Näin on selvästi parempi.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Miska Mikkonen, Fria-klinikka Oy
Kirjoittaja on Aurinkorannikon elämästä säännöllisesti nauttiva toipumiskeskeisen päihdehoidon ammattilainen ja itsekin raitistunut alkoholisti.
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Kumpi sykähdyttää enemmän, Maamme laulu vai Finlandia-hymni?

View Results

Loading ... Loading ...