Veronalennuksia velalla

Suomessa kiivaillaan yhä kovemmin kierroksin, millä keinoin nyt helpotetaan suomalaisten arjessa selviämistä ja sitä, ettei julkinen velka räjähdä hallitsemattomaksi.

Sähkön hinta on kolminkertaistunut, ruokalasku kasvaa viidenneksen ja inflaatio laukkaa kahdeksassa prosentissa.

Jotain on tehtävä, huutavat suomalaiset ja poliitikot vastaavat huutoon tavalla, jota asiantuntijat kavahtavat. Ensi kevään eduskuntavaalit näkyvät jo nyt kansanedustajien kommenteissa.

Ikäviä ratkaisuja halutaan kaikin keinoin välttää. Kokoomus ja perussuomalaiset puhuvat tuloveron alentamisesta miljardilla. Täkyyn ovat tarttumassa, tosin varauksin, myös hallituspuolueet keskusta ja SDP.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puhuu siitä, miten maltillisia veroalennuksia voidaan tehdä kompensoimaan kovia palkankorotusvaatimuksia.

Kun valtiovallalla ei ole enää asiaa työmarkkinapöytiin, niin maltillisuus jää pelkkien toiveiden varaan. Ongelma on siinäkin, että syksyllä budjetin laatimisen aikaan vain osa sopimuksista päättyy.

Myöhemmin sopimuksia tekevien on helppo lypsää ulos suurempia korotuksia, koska veronalennuksista on jo mahdollisesti päätetty. Etenkin kovasta työvoimapulasta kärsivillä aloilla on suuri houkutus koviin korotusvaatimuksiin.

Perussuomalaiset puhuvat myös polttoaineveron alentamisen puolesta ja siitä, miten vihreää siirtymää tulisi lykätä ja ryhtyä tukemaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Asiantuntijat laidasta laitaan tyrmäävät lähes kaikki poliitikkojen edellä mainitut ehdotukset. Tuloveron alennus kasvattaisi valtion velkataakkaa ja pahimmillaan lisäisi inflaatioon vauhtia.

Polttoaineveron alentaminen esimerkiksi 20 sentillä litralta, tekisi valtion kukkaroon miljardin loven, eikä välttämättä näkyisi lainkaan bensapumpulla.

Suomella ei ole varaa sen paremmin veronalennuksiin kuin polttoaineverokompensaatioihin.

Lähtökohtana tulisi olla se, että mahdolliset tuet kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. Yksi mahdollisuus on tuloveron alarajan nosto muutamalla tuhannella vuodessa. Näin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat hyötyisivät eniten.

Toinen keino on nostaa kunnallisverosta tehtävää ansiotulovähennystä. Vähennys on sitä suurempi, mitä pienemmät ovat tulot. Asiantuntijat ovat ehdottaneet myös suoraa rahallista tukea heikoimmin toimeen tuleville.

Tällaiset ehdotukset ovat kuitenkin saaneet selkeää tukea vain vasemmistoliiton suunnalta. Vasemmistoliitto on myös puheenjohtaja Li Anderssonin suulla puhunut miljonääriverosta. Yli miljoonan vuosituloista otettaisiin maltillinen lisävero.

Ehdotusta ei haluttu muissa puolueissa edes suuremmin kommentoida.

Hulluinta olisi nyt jäädyttää vihreän siirtymän hankkeita. Mitä nopeammin Suomi siirtyy pois fossiilisista polttoaineista, sen omavaraisemmaksi maamme tulee ja koko kansantalous hyötyy taloudellisesti siirtymästä.

Siirtymä tuo nyt nopeutetussa aikataulussa jopa kymmenen miljardin arvosta investointeja Suomeen. Valtaosin investoinnit rahoitetaan yksityisellä pääomalla.

Samoin kotitaloudet investoivat maalämpöön ja aurinkosähköön voimakkaasti. Tällaisten hankkeiden tukeminen esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta edistää myös työllisyyttä ja vähentää riippuvuutta ulkomaisesta energiasta.

Näissä investoineissa tuki on korkeintaan viidenneksen luokkaa. Lopun maksavat kotitaloudet itse.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

View Results

Loading ... Loading ...
Mainos