Työperäisen maahanmuuton esteenä hurjat tulorajat

Suomen istuva hallitus haluaa tuplata työperäisen maahanmuuton. Syykin on selvä. Työikäinen väki eläköityy Euroopan nopeinta tahtia ja työvoimapula pahenee vuosi vuodelta.

Jo nyt tilanne on hurja. Suomessa on yli 120.000 avointa työpaikkaa ja lähes ala kuin ala kärsii kroonisesta tekijäpulasta.

Samaan aikaan kun työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä, oleskelulupien saantia on kiristetty ja tulorajat ovat niin hurjat, että niihin yltää vain ani harva.

Jos esimerkiksi viisihenkinen perhe haluaa muuttaa työn perässä Suomeen, vaaditaan lähes 4.000 euron bruttotulot. Nettotulojen kun pitää olla vähän alle kolme tonnia.

Euroopan unionin sisällä työvoiman liikkuu vapaasti, mutta EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa koskevat tiukat oleskeluehdot ja tulorajat.

Yleisin työn perässä maahan pyrkivä on perheellinen mies joka haluaa tuoda vaimonsa ja lapsensa mukanaan. On vaikea kuvitella, että tavallisiin töihin, kuten hoiva-alalle, bussikuskiksi, tavallisiin teollisuustöihin jne. tuleva saisi heti reippaasti yli kolmen tonnin bruttopalkkaa.

Itse asiassa se on lähes mahdotonta. Pitää muistaa, että suomalaisten nettotulot kuukaudessa ovat noin 2.500 euroa.

Hoitoalalla palkat ovat keskimäärin bruttona alle 2.500 euroa päivätyössä.

Jotta Euroopan ulkopuolta tulevan työvoiman tulo vaikeutuisi vielä lisää, vaaditaan työpaikan olevan toistaiseksi voimassa. Suomessa taas on yleistä, että ensin solmitaan vuoden määräaikainen sopimus ja vasta sen jälkeen on mahdollista saada vakituinen paikka. Esimerkiksi julkisella puolella määräaikaisten työsuhteitten ketjuttaminen on varsin yleistä.

Tällainen toimintatapa yleistyy myös yksityisellä puolella, koska työn jatkumisesta ei voida olla täysin varmoja.

Asiantuntijat Suomessa ovat varsin yksimielisiä siitä, että hallituksen tavoite työperäisen maahanmuuton tuplaamisesta jää ikuiseksi haaveeksi, jos tulorajoja ei hinata alemmaksi ja oleskelulupien saantia helpoteta ja nopeuteta.

Nyrkkisääntönä työluvan saantiin pitäisi olla täysipäiväinen työ.

Jos nykytilanteeseen ei saada muutosta, Suomen talouskasvu hiipuu, koska työvoiman määrä pikemminkin laskee kuin kasvaa. On vaikea kuvitella, että talouskasvu voi perustua pelkästään tuottavuuden kasvun varaan.

Kasvu vaatii tekeviä käsiä ja aivoja yhä enenevässä määrin.

Jo nyt tilanne on monilla aloilla se, ettei tuotantoa kyetä kasvattamaan tekijäpulan takia. Hoiva- ja hoitajapuolella vajetta korvataan ylitöillä ja erikoisjärjestelyillä. Tuloksena on se, että alalta lähtee väkeä muille aloille, koska jatkuva venyminen uuvuttaa henkisesti ja fyysisesti.

Yleisin palaute sairaanhoitajien ja lähihoitajien keskuudessa on riittämättömyyden tunne uupumisen lisäksi. Työvoimapula vie edellytykset tehdä työtä niin hyvin, että voi itse olla siihen tyytyväinen.

Sen lisäksi, että työ- ja oleskelulupien saantia on helpotettava ja tulorajoja alennettava, pitää myös suomalaisten asenteitten muuttua. Suomessa suhtaudutaan tulijoihin kylmäkiskoisesti ja maahanmuuttokeskustelussa painottuvat epäkohdat.

Toki niitäkin pitää käsitellä, samoin kuin maahanmuuton kustannuksia. Mutta jos puhutaan vain niistä, työperäisen maahanmuuton välttämättömyys jää helposti sivuosaan ja poliittinen paine ajaa siihen, ettei työlupien saantia uskalleta helpottaa.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Huolestuttaako sähkön hinnan nousu?

View Results

Loading ... Loading ...
Mainos