Protektionismin paluu

Länsimaissa on jo vuosikymmeniä uskottu vapaiden markkinoiden voimaan. Vapailla merkkinoilla tavaroita ja palveluita tuotetaan siellä, missä se on laadun ja hinnan suhteen edullisinta. Hyödyn ovat saaneet tilaaja ja tekijä.

Myös energian ja raaka-aineiden ostaminen ja myyminen on hyödyttänyt molempia osapuolia.

Maailmanlaajuisella työnjaolla on uskottu olevan myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keskinäisen kaupan piti sitoa yhteiskuntia yhä vahvemmin toisiinsa niin, että konfliktien vaara vähenee.

Länsimaisissa demokratioissa kuljetaan talous edellä. Tähän ajatteluun ei ole sopinut se, että joku sotii tai aiheuttaa konflikteja oman taloudellisen edun vastaisesti.

Vasta kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja aloitti kaikella tapaa järjettömän sodan, aukesivat länsimaisten ihmisten siniset silmät.

Saksalla oli niin täydellinen luotto tähän länsimaisen taloudellisen hyödyn filosofiaan, että se oli valmis sulkemaan ydinvoimalansa ja rakentamaan energiahuoltonsa venäläisen kaasun varaan.

Varaa ei nähty. Itse asiassa koko länsimainen blokki Euroopan Unionia ja Yhdysvaltoja myöten uskoi maailmanjärjestykseen, jossa kauppaa voidaan tehdä ja kauppa voi kehittyä yhteiskunnallisten järjestelmien eroista huolimatta.

Rohkeimmissa ajatelmissa uskottiin autoritääristen maiden avautuvan ja demokratian voittokulun jatkuvan.

Kun presidentti Sauli Niinistö sanoi, että nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvon näkyvät, viestiä voidaan pitää osuvana koko länsimaiselle maailmalle.

Venäjästä on paljastunut ihmisoikeuksia törkeästi rikkova maa, joka viis välittää kansainvälisistä sopimuksista. Sodan lisäksi se pyrkii vaikeuttamaan länsimaiden taloutta ja luomaan eripuraa EU-maiden välille.

EU-mailla ja Yhdysvalloilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin pyrkiä kaikin tavoin eristämään Venäjä. Länsimaiset yritykset ovat jo vetäytyneet maasta ja riippuvuutta Venäjän energiasta ja raaka-aineista pyritään vähentämään niin pian kuin mahdollista.

Myös laajoilla pakotteilla halutaan ajaa Venäjä ahtaalle ja nostamaan maalle sodan hintaa.

Koko Euroopassa käännytään nyt sisäänpäin. Käännös ei koske vain suhdetta Venäjään. Myös Kiina pelottaa. Länsimainen teollisuus on täysin riippuvainen kiinalaisista puolivalmisteista ja komponenteista sekä raaka-aineista, joita elektroniikkateollisuus tarvitsee.

Kiina ei suinkaan ole avautunut kuten länsimaissa toivottiin, vaan kommunistinen puolue on kiristänyt otettaan niin taloudessa kuin yksityisten kansalaisten valvonnassa.

Kiinan johdon puheet lännen suuntaan ovat koventuneet ja suhteet Venäjään lähestyneet. Kiinan on toki hyvin riippuvainen länsikaupasta. Mutta jos käy kuten Venäjällä, eli Kiina onkin valmis ideologiseen taloussotaan länttä vastaan kiristämällä elintärkeiden tuotteiden vientiä ja tukemalla kaupallaan Venäjää.

Länsimaiden on pakko laajalla rintamalla ottaa muuttunut tilanne huomioon ja ryhtyä suunnittelemaan, missä määrin riippuvuutta Kiinan tuonnista voidaan vähentää.

Se on monta kertaa vaikeampaa kuin venäläisen öljyn tai kaasun korvaaminen. Kiina on syvällä länsimaisten tuotteiden ja talouden sisällä. Vuosikymmenkin on tavattoman lyhyt aika laajan muutoksen toteuttamiseen.

Joudumme elämään kasvavan epävarmuuden ja pelon maailmassa.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

View Results

Loading ... Loading ...
Mainos