Kun puhutaan öljykriisistä, puhutaan yleensä öljyn riittävyysongelmasta, ja sen johdosta nousseista hinnoista.
Nyt eletään käänteistä öljykriisiä. Raakaöljyn tuottajat maksavat ostajille päästääkseen öljystä eroon!
Kun ennen puhuttiin mustasta kullasta, voidaan nyt puhua tuottajien mustasta surmasta.
Pahimmillaan maanantaina tuottajat Yhdysvalloissa joutuivat maksamaan ostajalle jokaisesta barrelista (159 litraa) 40 dollaria.
Mitä järkeä tässä on?
Järki on siinä, ettei öljyntuottajilla ole enää paikkaa, minne varastoida polttoainettaan. Varastot ovat tupaten täynnä.
Sijoittajat ovat haistaneet oman mahdollisuutensa kriisissä. Ne ovat vuokranneet säiliöaluksia, joiden valtaviin tankkeihin öljy pumpataan odottamaan hintojen nousua.
Kaikkiaan säiliöalusten uumenissa arvioidaan olevan jo 160 miljoonaa barrelia raakaöljyä.
Tällaista tilannetta ei ole oman muistikuvani mukaan ollut koskaan ennen. Eikä myöskään koronaviruksen kaltaista pandemiaa, joka riehuu ympäri maailmaa.
Viruksen leviämisen myötä maailmantalous käy säästöliekillä. Sellaiset bisnekset, jotka tuovat ihmisiä lähelle toisiaan ja kokoavat ihmismassoja, ovat lyöneet lapun luukulle.
Suomessa festarikesää uhkaa katastrofi. Ruisrock ehti jo ilmoittaa peruutuksesta ja monella muulla on harkinta päällä. Ravintolat ovat olleet jo monta viikkoa kiinni.
Lisäksi ihmiset liikkuvat joko omasta halustaan tai rajoitusten takia aikaisempaa huomattavasti vähemmän. Bussit, junat ja lentokoneet seisovat enimmäkseen asemilla.
Rahtitavarakaan ei liiku kuten ennen.
Saudi-Arabian johtama Opec-järjestö ja Venäjä pääsivät viime viikolla sopimuksen tuotannon leikkaamisesta. Päätös ei ainakaan vielä ole vaikuttanut hinnanlaskuun, eikä helpottanut varastointiongelmaa.
Liikennöitsijöille polttoaineen hinnan romahdus leikkaa kuluja. Kokonaisuus menee kuitenkin miinukselle kuljetusten vähentyessä.
Hyötyjiksi voidaan laskea yksityisautoilijat ja öljyä lämmitykseen käyttävät, kuten Suomessa vielä paljon tapahtuu.
Hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat vähentyneet rajusti. Ilmaston lämpenemiseen öljyn kulutuksen lyhytaikaisella vähenemisellä ei kuitenkaan suuresti vaikuteta.
Vasta, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee pysyvästi, vaikuttaa se ilmaston lämpenemisen hidastumiseen.
Sellaiseen eivät kuitenkaan asiantuntijat usko. Nykyinen öljyn hinnan raju lasku voi vaikuttaa siihen, että vaihtoehtoisiin energiamuotoihin investoimista siirretään myöhemmäksi.
Esimerkiksi sähköautojen ostobuumiin voi nyt syntyä viipe.
Koronaviruksen hyötyjä on vaikea luetella. Ehkä suurin ja pysyväksi jäävä on valtava digiloikka, joka nyt ainakin kehittyneissä maissa otetaan. Digilaitteiden käytöstä yhteydenpidossa tulee arkipäivää. Niiden käyttö voi synnyttää kokonaan uusia bisnesmalleja ja työn tekemisen tapoja.
Lähiviikot näyttävät, mitä öljynkulutukselle tapahtuu, kun rajoituksia puretaan ja taloudellista toimintaa normalisoidaan.
Vielä on enneaikaista sanoa, mitä, missä määrin, milloin ja mitä siitä seuraa.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos
Loading ...
